Otto Juote Kuka korjaa toivotalkoiden jäljet?

Ihmisoikeuksista

Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille, mutta kaikilla ei ole ihmisoikeuksia. Ensimmäinen väite koskee sitä minkälainen maailman pitäisi olla ja jälkimmäinen sitä minkälainen se tosiasiassa on.

 

Moraalisen toimijan on pyrittävä edistämään perusarvojaan myös ikävissä valintatilanteissa, jotta näiden periaatteiden toteutuminen voidaan maksimoida. Tämä vaatimus koskee myös ihmisoikeuksia ja erityisesti sellaisissa valintatilanteissa, joissa kaikkien ihmisoikeuksia ei kyetä turvaamaan.

 

Otetaan esimerkiksi todellisen elämän skenaario. Meillä on vakaviin rikoksiin syyllistynyt ja maassa laittomasti oleskeleva henkilö, jonka palauttaminen saattaisi vakavasti vaarantaa hänen ihmisoikeuksiensa toteutumisen. Kutsutaan häntä tässä esimerkissä henkilö A:ksi.  Henkilö A on rikkonut teoillaan maan kansalaisten ihmisoikeuksia ja hänen oleskelunsa jatkuminen kyseisessä maassa vaarantaisi hyvin todennäköisesti vakavasti kyseisen maan kansalaisten ihmisoikeuksia myös tulevaisuudessa.

 

Henkilö A ei kuitenkaan vaaranna ainoastaan omien uhriensa ihmisoikeuksia, sillä hänen lisäkseen on olemassa henkilöitä suojelua tarjoavan maan ulkopuolella, joiden ihmisoikeudet ovat vaarassa koko ajan. Tämä on oleellista, koska ihmisoikeuksien suojeluun ei ole millään ajanhetkellä loputtomasti resursseja, koska tietyn pisteen jälkeen näitä oikeuksia ei voida enää toimeenpanna, vaikka niitä haluttaisiinkin rahoittaa. Ihmisoikeuksiahan on olemassa missään konkreettisesssa mielessä vain jos niiden toteutumista puolustetaan ja tähän puolustamiseen tarvitaan resursseja.

 

Vaikka emme ottaisi kantaa siihen inhimilliseen hintaan, mitä vakavat rikokset aiheuttavat niiden uhreille, niin voimme huomata, että vakaviin rikoksiin syyllistynyt ja laittomasti maassa oleskeleva henkilö aiheuttaa suuria menoja kansantaloudella. Näillä kustannuksilla on vaihtoehtoiskustannus, joka ei ole pelkästään taloudellinen, vaan myös ihmisoikeudellinen.

 

Rajallisten resurssien maailmassa jonkun suojeleminen tarkoittaa sitä, ettei joitain suojella. Ihmiset jatkavat olemassaoloaan ja heidän kärsimyksensä on yhtä todellista riippumatta siitä, että ovatko he päässeet suojelua tarjoavaan maahan vai eivät.

 

Tämä ikävä tosiasia tarkoittaa sitä, että meidän on väistämättä valittava, että ketkä ovat ne ihmiset, joille suojelua tulisi tarjota, jotta ihmisoikeuksien toteutuminen voidaan maksimoida tilanteessa, jossa kaikkia ei voida suojella. Meidän ei tarvitse ottaa kantaa siihen, että tulisiko esimerkiksi törkeiden seksuaalirikoksiin syyllistyneille kuulua samat ihmisoikeudet kuin kaikille muille. Tästä on erilaisia moraalisia intuitioita ja ihmisoikeuksien perusidea lähtee joka tapauksessaa liikkeelle siitä, että ne kuuluvat kaikille.

 

Ainoa asia mikä meidän pitää väistämättä ratkaista on se, että haluammeko suojella yhden vai monen ihmisoikeuksia tilanteessa, jossa tämä valinta on pakko tehdä. Tässä valinnassa olisin valmis painottamaan ihmisoikeusrikosten uhreja rikosten tekijöiden (ja myös mahdollisten uhrien) vahingoksi, mutta tämä on oma intuitioni. Uskon kuitenkin olevan lähes kaikille selvää, että meidän pitäisi varmistaa mahdollisimman monen oikeuksien toteutuminen niillä resursseilla, joita meillä on käytettävissä. Jos kaikkia ei voida kohdella päämääränä sinänsä, niin mahdollisimman harvaa on kohdeltava välineenä ihmisoikeuksien toteutumiseen.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Hyvä puheenvuoro! Aivan liian harvoin mietimme valintamme seurauksia. Tahdomme tehdä hyvää, mutta se aiheuttaakin monelle pahaa. Vaikeita kysymyksiä...

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Harry.S.Truman tapatti ja vammautti satojatuhansia japanilaisia määräämällä pudottamaan kaksi ydinpommia Japaniin suojellakseen kymmenien tuhansien amerikkalaissotilaiden henkeä.

Vielä 30-luvulla eugeniikka oli myös Suomessa voimissaan ja suuri joukko ihmisiä pakkosteriloitiin, jotta epäterve geeniaines ei jatkaisi leviämistä.

Syyriassa itketään kaasuiskuista, mutta kukaan ei itke sen köyhdytetyn uraanin perään, jota lähi-idässä mellastavat suurvallat ovat kylväneet maaperään jo vuosikaudet.

Kaasu tappaa kymmeniä hetkessä, mutta köyhdytetty uraani hitaasti kymmeniä tuhansia.

Se ihmisoikeuksista.

Ne ovat pain paperille kirjoitettuja sanoja, jotka unohtuvat itsekultakin siinä vaiheessa, kun kuudes perättäinen lämmin ateria jää saamatta.

Toimituksen poiminnat